.

.

lauantai 29. elokuuta 2015

TÄMÄN HETKEN KUULUMISET JA MUUTA ...

Moi kaikki!


Nyt tuli sopiva sauma kirjoittaa teille ihanille lukijoille taas! Ajattelin kertoa kuulumisiani mm, miten hyvin olen toipunut nenäleikkauksesta. Leikkauksesta on nyt 1kk 5päivää, enkä ole kertaakaan kärsinyt minkäänlaisista säryistä/kivuista, ainoa ongelmani oli kosmeettinen, eli mustelmat silmienalle ja niiden ympäristöllä, mutta se ei nyt menoa haitannut! Turvoitus on laskenut oikein hyvin, mutta esim aurinkolaseja pitäessä huomaa painautumisen jäljet, että nestettä on vielä, sielä nenänvarressa, niinkuin myös nenänpäässä, mutta kaikki aikanaan! Kuitenkin huomattava turvoitus on lähtenyt ja pidän hyvin paljon tästä lopputulouksesta.

Varmaan kirjoitin aiemmin, että mitä haluan nenälleni tehdä leikkauksessa, eli halusin madaltaa korkeaa nenänvarttani, sekä siinä samalla tottakai kaventaa ja hieman pienentää, koska alkuperäinen nenäni häiritsi minua hyvin pitkään. Innostuin tuossa vähänaikaa sitten käydä täyttämässä huuliani, lähinnä halusin tuoda esiin enemmän ylähuultani ja huuleni ovat nyt ihan tavalliset, eikä mitenkään yliampuvat. Olen saanut paljon posiitivista palautetta uudesta ilmeestäni, vaikka en ole mennyt toimenpiteisiin niiden toivossa, olen myös saanut kritiikkiä mm, että näytän naismaiselta. En sanoisi, että näyttäisin naismaiselta, vaan ikäistäni nuoremmalta, ehkä söpömmältä kuin ennen, mutta imagoni ei kärsi tuosta kylläkään.


Olen varmasti kertonut, että en ole kauneuskirurgian puolestapuhuja ja suosin     
aina luonnollisuutta, mutta minusta kauneusleikkauksissa ei ole mitään pahaa, jos on harkinnut asian tarkkaan sekä ottaa riskeistä ja muista hyvin selvää. Jos joku nyt sattuu haukkumaan nenääsi, leukaasi tai muita piirteitäsi, niin se ei mikään syy käydä muokkaamassa itseään, vaan rakasta itseäsi, juuri sellaisenä kuin olet, silloin muutkin rakastavat ja laitat jauhot suuhun ilkeyksille. Voin kirjoittaa tästäkin ihan oman postauksen ja olen varmaan kirjoittanut sosiaalisessa mediassa tästä aiheesta, mutta en syvenny tässä sen enempää tähän, vaan menen eteenpäin! Lisään blogini loppuun, linkin kauneusklinikoiden fb-sivuille, joissa olen käynyt toimenpiteissä. Niitä kannattaa seurata, koska sinne tulee mahtavia tarjouksia sillointällöin pienhoitoihin, esim botox-huulitäyte  hoitoihin. Ja muistakaa, että hoitoihin vaaditaan aina täysi-ikäisyyttä.


Mietin viimeksi tänään, mitä kaikkea positiivista tämä blogistin "ura" on tuonut minulle, se on tuonut hyvin paljon ihania ihmisiä, jotka ovat jakaneet kanssani tarinoitaan, vaikeistakin asioista iloisiin elämäntapahtumiin. Olen saanut uusia kavereita, löysin tavallaan tämän elämäntyylini vuoksi nykyisen rakkaan ystäväni, jonka kanssa ystävyys vain vahvistuu päivä päivältä. <3 Viimeinen blogini pisti oikeasti ajattelemaan, olenko kokenut enemmän pahaa kuin hyvää ns huomioh*oraukseni ansiosta, niin kyllä todella paljon sellaisia asioita, joita ei rahalla tai millään saa! Niin upeita asioita mahtuu joukkoon. :) Olen hyvin kiitollinen kaikesta. Tähän väliin mahtuu paljon vuosia, vastoinkäymisiä, onnenhetkiä ja olen tarvinnut ne kaikki kokemuksena sekä henkisenä kasvuna.


Edellisessä blogissani oli kivasti rekisteröityneitä seuraajia, lukijatilastot tuhanissa viikottain, mutta kun olen ollut "vähän" ruosteessa, niin suosioni on laskenut hieman ja ymmärettävästi! Lupaan parantaa blogiani, kirjoittaa taas eriaiheista niinkuin ennenvanhaan, enkä aina vain kuulumisiani/ajatuksia. Alkaa vähän itseänikin ärsyttää tämä yksitoikkoisuus, mutta mennään parempaanpäin kokoajan. Minulle saa ehdottaa blogiaiheita ja antaa muutakin palautetta! Sähköposti: jonivirtanen90@gmail.com


Ja ihan vinkkinä, käykäähän tutustumassa uuteen aluevaltaukseeni, eli www.somanen.com/jonivirtanen (sivusto on yli18vuotiaille, pahoittelen) mutta pidän tuola silloin tällöin liveshowta, eli olen webcamissa, joko yksin tai kavereitteni kanssa ja jutustelen kanssanne, koska voitte kirjoittaa minulle chatissa realiaikaisesti, eikä tuonne liittyminen tai sielä kommunikointi maksa yhtikäs mitään! Ja mikä vielä parasta, voitte itsekkin pitää tuola samanlaista showta. Tuollainen ns livevloggaus on nyt ihan uusinta uutta! 2015 vuotta, heh. Seuraava show minulla on 02.09 klo 20-22.00 tervetuloa höpisemään kanssani. Kiitos ajastanne ja hyvää yötä tai huomenta! :D

- Joni Virtanen









tiistai 25. elokuuta 2015

Arvostelu tukahdutti hetkeksi intohimoni

Hei taas!


Ihmisten jatkuva negatiivinen arvostelu voi sammuttaa intohimon tai sytyttää sen entistä kiivaammin. Liittyi se uraan, harrastukseen tai mihin vain tekemääsi juttuun. Usein me arvostelun kohteena olevat luulemme, ettei negatiivisuus vaikuta meihin milläänlailla, eikä varmasti vaikutakkaan arkeemme, ei ainakaan minun, mutta sen huomaa vasta, kun panostaminen siihen tekemääsi asiaan katoaa pikkuhiljaa. Kadotat luovuutesi, siinä samalla itsesi hetkeksi, koska et ole kokenut vastaavaa elämäsi aikana. Se on rankkaa, tiedän tunteen..Valitettavasti. Olen aina purkanut tunteitani kirjoittamalla, sitten ihmisten julmuus riistää ikäänkuin intohimoni.


On tongittu kotisosoitteitani, haukuttu julkisesti kadulla, ravintolassa. On kajottu läheisiini ja yritetty pilata aivan kaikkea mitä minulla on ympärilläni. Minusta on tehty perättömiä rikosilmoituksia, mustamaalattu ilkeillä juoruilla pitkin sosiaalista mediaa. Oikeastaan jo siksi, että on tapahtunut niin paljon, se on väsyttänyt henkisesti.


Olen kirjoittanut todella provosoivasti asioita, mutta en läheskään niin provosoivia, että odottaisin kaikkea tuota ansaitsevani. Mielestäni kun teet (mitä tahansa julkisesti) sinua voidaan kritisoida, arvostella, mutta siinäkin on rajansa! Tai onko? Jos olet sairaalassa töissä ja teet hoitovirheen, potilas suuttuu sinulle todennäköisesti, niin saako hän tulla kotisi oventaakse ja uhkailla lapsiasi? Tuskin olet sitä mieltä tai muuten olet täysi typerys.


Kirjoitin tuossa aiemmin, että negatiivinen arvostelu voi sammuttaa tai sytyttää entistä kiivaammin intohimon, se kyllä pitkään vahvistikin vain tahtoani kirjoittaa asioista, mutta viimevuosina, ihan tiedostomatta kävi näin... Olen kaikesta huolimatta ottanut tämän kaiken aika hyvin sekä tyynesti, oikeastaan nämä ihmisten ilkeydet on näkynyt vain siinä, etten ole ollut aktiivinen bloggari lähes 2vuoteen.  Ehkä tästä pikkuhiljaa löydän sisäisen blogistini jatkamalla sisukkaasti tätä blogiani, ehkä minun piti vain päästää tämä ulos sisältäni!

Kirjoitan aina fiiliksen sattuessa kohdalle. Palataan! <3


- Joni Virtanen



maanantai 6. heinäkuuta 2015

Bloggaaminen: Nykyään rajat ovat päässäni, eikä tule turhia ylilyöntejä!

Suorasukaisuus kirjoittaessa elämästään, mielipiteistään tai yleisesti ajatuksistaan, synnyttää ristiriitaisia ajatuksia lukijoissa. Ainakin omalla kohdallani. Olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän suorasukaisesti elämästäni, ajatuksiani elämästä, mielipiteitä asioista/ihmisistä. Mitä olen saavuttanut?


Ehkä hieman ylimielisen ja hullun maineen, heh. En kyllä ole niistä kuin, ehkä hieman hullu, vain hullu kertoo mitä oikeasti ajattelee, mutta... Toisaalta...Who fucking cares?  Meitä on niin moneen junaan, monia mielipiteitä ja monenlaista tarinaa, emme voi olla kaikkien mieleen. Kirjoittajien täytyy aina muistaa, että muotoili kuinka kaunisvaraisesti tahansa mielipiteensä tms (omasta mielestä) niin lopullisen päätöksen tekee lukija/lukijat ja siihen vaikuttaa myös paljon bloggaajan ulkonäkö, tyyli ja esille tuodut arvot, joka voi jo pelkästään provosoida blogiin eksyneen ihmisen pahanpäiväisesti, jolloin hän lyttää sinut mielipiteineen, vaikka kirjoittaisit säästä...


Tärkeintä mielestäni, olisi pitää tietynlainen asenne, jolla tarkoitan tietynlaista itsekkyyttä, älykkyyttä ja kunnioitusta itseään kohtaan, eikä pyydellä anteeksi keneltäkään olemassa oloaan, sellainen on turhaa. Emme ole täälä maapallolla polkemassa paikoillamme, vaan kehittymässä, eli menossa eteenpäin, kunnes aikamme loppuu, jokainen edelläkävijä jättää jälkensä jollaintavalla historiaan.


Eräs julkisuudestakin tuttu suosittu bloggaaja, sanoi minulle kerran; " rehellinen/suorasanainenlinja ei kanna pitkälle koskaan," Mietin tosi pitkään, mihin blogini pitäisi
kantaa? Haluaisinko tehdä kirjoittamisestani bisnestä? En. Siihen on monia syitä, mutta päällimmäinen, että kirjoitan sydämmestäni, enkä halua kertoa aivan kaikkia
päivittäisiä tapahtumiani, mitä sellainen vaatisi. Kirjoitan kun tuntuu siltä,  olen kirjoittanut 10vuotta sosiaalisessa mediassa, se on ollut terapauttista sekä kasvattavaa. Lukea vanhoja tekstejäni, nähdä ja kokea seuraukset kirjoituksistani. Hyvin opettavaista. :) Voin sanoa!


Tulen varmasti aina kirjoittamaan, joko julkisesti tai itselleni, kuten olen tähänkin asti tehnyt (sekä että) Enemmän toki saan tyydytystä kirjoittaessani julkisesti, koska taas kiksejä elämäni jakamisesta, mutta eritavalla kuin ennen. Nykyään rajat ovat päässäni, eikä tule turhia ylilyöntejä. Joskus oli hauskaa provosoida, aiheuttaa hämmennystä, mutta ohitin sen vaiheen kokeilemalla ns kepillä jäätä.



Kehoitan kuitenkin kaikkien kirjoittavan, juuri mistä haluaa ja säilyttää oman tyylinsä, vaikka se ei tekisi sinusta suosittua, kuten sanotaan; Menemällä mukavuus alueesi ulkopuolelle, saavutut tai ainakin opit enemmän! Niin tässäkin tapauksessa opit itsestäsi sekä muista ihmisistä enemmän.


- Joni Virtanen

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kesäsuunnitelmia & paljastuksia

Moi kaikki!


Voisin avata teille vähän kesäsuunnitelmiani ja jo tapahtuneita asioita. Viileästä säästä huolimatta, ollut erittäin mukava ja tapahtumarikas alkukesä sekä tähänasti muutenkin ja oikeastaan koko tämä kesä tulee olemaan täynnä hauskoja asioita! Siitä nenäleikkauksesta tiedättekin ja itseasissa minun olisi pitänyt jo lentää kreikkaan, mutta sielä olevan tilanteen vuoksi operaatiota siirrettiin hieman, mutta ei siihenkään ole kovin pitkäaika! Jännittää ehkä enemmän ne lennot, kuin itse leikkaus, heh.


Loppukesästä tai syksyllä lähden ensimmäistä kertaa kaverin kanssa etelänlämpöön, sitäkin odotan innoissani. Olen yleensä lomaillut kumppanini kanssa, joten on superkivaa lähteä parhaan ystäväni kanssa rentoutumaan ja bilettämään etelänlämpöön! Monethan on lomaillut useasti jo nuoremapana kuin minä kaveriporukalla, mutta itselläni ei ole ollut mahdollisuuksia aiemmin tuosta vaan lähteä mihinkään ulkomaille yksin.

Olen myös ollut erään tv-ohjelman kuvauksissa parikertaa, joka tulee tänävuonna vielä ulos tv:stä. Neloskanavalta. Toivottavasti lukijani/seuraajat saatte paremman käsityksen minusta liikkuvankuvan ansiosta, koska kirjoitukset ei aina kerro koko totuutta. Voinkin yllättää tv:ssä, joko negatiivisesti tai positiivisesti, sitä kun ei voi näin etukäteen tietää. :) Ja olenhan siinä vain vieraileva hahmo, mutta kuitenkin näyn ja kuulun jonkinverran. Kuvaukset on ollut erittäin hauskoja ja ohjelman nimen saan mainita, se on "Hottikset" On tiedossa myös muutakin jännää median puolelta, mutta katsotaan mitä tapahtuu. :)


Nyt leikkausta odottaessa elän tietenkin mahdollisimman terveellisesti, lenkkeillen sekä yrittäen olla polttamatta tupakkaa laisinkaan, nimittäin se ei ole hyvästä, kun menet leikkaukseen, eikä muutenkaan tietty, mutta varsinkaan silloin. En tiedä tarkeneeko tänäkesänä käydä uimassa ollenkaan, vai pitääkö odottaa etelänlomaa, että saa pulikoida senkin edestä sitten.



On tässä ollut kivoja pieniä viikonloppu "retkiä" tallinaan, linnanmäellä hauskanpitoa ystävien kanssa, piknik päiviä ym. Ja tänään vietämme ystäväni kanssa rentoa päivää luonamme värjätenhiuksia, lenkkeillen ja kokattiin aiemmin hyvää ruokaa. Sellaista aika normaalia puuhaamista. :)


Minulle saa laittaa edelleen ideoita/ehdotuksia, mistä haluatte minun kirjoittavan blogiini. jonivirtanen90@gmail.com sekä tottakai muutakin palautetta ym.


Oikein mukavaa kesää, myös teille kaikille ja otetaan iloirti kaikista näistä lämpösistä kesäpäivistä/illoista. Nyt sää on vähän suosinut meitä ja ainakin tuleva viikonloppu pitäis olla hellettä, joten uuhlala!
Iltalehti julkaisi viimevuotisen kuvani pridepäivän kunniaksi verkkosivuillaan. <



-Joni Virtanen


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Minkälaisia ennakkoluuloja nenäleikkaukseni herättää?



Hei kaikki!


Nyt se on totta ja ihan lähellä, siis pitkäaikainen haaveeni, nenäleikkaus! Ajattelin aluksi, että kerron kyllä meneväni kauneusoperaatioon, mutta en vatvo siitä julkisessa blogissani sen enempää, mutta mielestäni on ihan kiva puhua siitä, enkä pelkää mitä mielipiteitä se muissa herättää. Päinvastoin! On hyvä puhua asioista, joista on täysin vääräkäsitys, ainakin valtaosalla.



Ihan aluksi haluan sivistää ihmisiä tiedolla, että kaikki kauneusleikkaukseen menevät eivät halua näyttää tietyltä supertähdeltä, eläimeltä tai hirviöltä. Suurinosa meistä arvostaa oikeaa kauneutta ja sitä, että ruumiinosat ovat suhteessa toisiinsa. Järkevät ihmiset, jotka on valmiita leikkaukseen(mielestäni) on harkinnut toimenpidettä jonkinaikaa, jopa vuosia? Itse olen 16vuotiaasta asti miettinyt nenäleikkausta ja nyt varmaan 3vuodenajan katsellut eriklinikoita, kysellyt ammattilaisilta mielipiteitä ja nyt olen valinnut The Lookin sopivaksi, joka lennättää minut kreikkaan toimenpiteeseen hyvän kirurginkäsiin, joka on erikoistunut nenäoperaatioihin. Ja täytyy mainita vielä tähän, että nenäleikkaus on yksi vaativimpia toimenpiteitä, mikä vaikuttaa ulkonäkösi muutokseen, joten varsinkin tätä leikkausta on suotavaa harkita jonkinaikaa.




Haen nenäleikkauksella tyydytystä ja helpotusta itselleni, tiedän tosi hyvin mitä haluan, sekä mihin olen ryhtymässä. En ala tässä ihan yksityiskohtaisesti vielä kertomaan, mitä nenälleni tehdään, mutta voin leikkauksen jälkeen pitää teidät ajantasalla parantumisessa ja lisätä ennen & jälkeen kuvat. Itseäni jännittää enemmän lentäminen päämäärään, kuin itse leikkaus. Siitä olen vain tosi innoissani ja odottavin mielin. :) Siistiä!


Voisin vielä kertoa, minkälaisia ennakkoluuloja nenäleikkaukseni herättää, sekä mikä on yleinen olettamus operoitua ihmistä kohtaa. No minähän olen saanut kuulla miljoonakertaa, miten minusta tulee Michael Jackson kopio ja että nenäni voi tippua, kun kumarrun, haha! Michael Jackson kuului valitettavasti juuri heihin, jotka halusivat vetää överiksi jostainsyystä kauneusoperaatiot. Muistaakseni luin jostain, että hän kävi reilusti yli suositellun määränläpi nenäoperaatioita. Joko hän halusi olla joku toinen mielessään tai elää tietyssä illuusiossa, who knows? Ihan normaaliahan tuollainen ei melestäni ole, vaikka ei se siitä ihmisestä pahaa tee, eikä se anna syytä haukkua ketään. Se on vain mielestäni tyhmää pilata hyvä ulkonäkö, mutta en siltikään pidä ketään huonompana, vaikka olisin erimieltä jostain tai toimisin eritavalla. Nyt siirryttiin taitavasti seuraavaan aiheeseen, joka ihmetyttää kovasti, eli miten ihmiset muuttuvat todella vihaiseksi, kun joku haluaa käydä kauneusleikkauksessa, se saa monet raivonpartaalle, mutta MIKSI? Hivenen huvittavaa..


Ja sitten vielä tämä, johon olen törmännyt useasti ja miettinyt taas, miten tyhmiä ihmiset voikaan olla vielä nykyaikana. Eli, oletetaan että kauneusoperaatiossa käynyt ihminen on muuttunut jotenkin henkisesti ja kaikki operaatioissa käyneet on samanlaisia luonteeltaan(arvoiltaan) Miten joku voi ajatella näin? Toki monien itsetunto paranee, kun korjataan jokin ominaisuus, jonka johdosta kärsinyt ja jopa ollut masentunut, mutta ei se kauneusleikkaus ole avain maailmanvalloitukseen, tai tee sinusta aivan toista ihmistä.





Tälläisiä ihmeellisiä ajatuksia kauneusleikkaukset herättää monissa, toki toisaalta ymmärrän pienet ennakkoluulot uusia asioita kohtaan, jotka ovat todella kaukana omasta elämästä ja kun siihen päälle törmää mediassa tähän vähemmistöön, jotka haluaa järkyttää ulkonäöllään liittäen siihen sanan kauneusoperaatio(t) silloin se automaattisesti saattaa toiminnan huonoon valoon.


Toivottavasti saitte kirjotuksestani jotain tolkkua, sekä toisenlaista näkökulmaa kauneusleikkauksia kohtaan. Jos teillä tulee kysyttävää aiheesta tai haluatte ehdottaa aiheita blogiini, niin laittakaa rohkeasti sähköpostia: jonivirtanen90@gmail.com


- Virtanen Joni


lauantai 6. kesäkuuta 2015

Liiallinen vapaa-aika altistaa vaaroille



Jos et käy päivätöissä ja pystyt siitä huolimatta elämään ihan mukavaa elämää, niin siinä on omat riskinsä. Nimittäin olen saanut maistaa sellaista elämää muutaman parisuhteeni aikana ja olen ymmärtänyt olevani vaarassa mm alkoholisoitua (lasillinen viiniä jo klo 12 nauttineena) heh. En toki juo päivittäin kännejä, mutta päivisin ilman selvää rutiinia kyllästyt/turhaudut nopeasti ja lasillinen viiniä tekee olosi rennoksi ja luovaksi, jolloin keksit järjestellä, vaikka sekasortoisen vaatekaappisi, järjestellä kosmetiikka hyllystäsi hajusteet kivannäköiseen riviin tai sitten vain lähteä keskustaan luonastamaan ystäväsi kanssa. En halua kuullostaa tyhmältä tai että leuhkisin tällä vapaa-ajallani, tämä ei ole 24/7 luksusta, vaan yksinäistä sekä typerää, kun ihminen tekee elämässään päivästä toiseen
asioita, joilla ei edistä elämäänsä tai pikemminkin kehitä.

 Olen kyllä hyvin onnellinen, mutta kirjoitukseni pointti on tuoda kotipoikaystävän ikäviä puolia esiin. Ei, emme ole miljonäärejä, heh. Ihan hyvin toimeentulevia ja minulle on suotu tämä kotona oleminen, kodin siivoaminen ja muista talouteen liittyvien asioiden huolehteminen ja pidän siitä, että saan pitää järjestyksen täälä, sekä näen oman kädenjäljen kaikessa. Ja kumppanini iloiset katseet, kun hän saapuu kotiin ja joka rakastaa tekemiäni ruokia ylikaiken, toki kokkaamme paljon yhdessä ja hän myös tykkää kokkailla minulle itsenäisesti kaikenlaista kotiruokaa.

Minulla on vain liikaa aikaa tehdä asioita, sitten ruokin itseäni ihan hulluilla harrastuksilla, kuten nyt uusi harrastukseni ovat uhkapelit! Miettikää! Ihan sairasta, miten paljon rahaa laitat peleihin, sitten häviät, etkä välitä enää, vaan haluat pelata jännityksen ilosta. Nyt mulle asennettiin läppäriini sellainen  RAY hedelmäpeli, jota voin pelaa ilman oikeaa rahaa, mutta se näyttää täysin aidolta ja siihen voi tuhlata, sekä tehdä voittoja ja näin en pelaa rahojamme enää taivaantuuliin. Kuullostanpa ihan hirveältä ihmiseltä, mutta siis näin altistat itsesi vaaroille liiallisella vapaa-ajalla. Töissäkäynti kannattaa ja varsinkin päivätyöt, jolloin myös tiedostat rahan-arvon ja käytät ne viisaasti. Aika ja raha kulkevat aika käsikädessä, kun puhutaan työelämästä, joten kun käytät aikasi fiksusti, niin sinulle maksetaan jopa siitä.

Kasvan tässä kokoajan aikuisemmaksi ja varmasti tulevaisuudessa meillä on yhteinen yritys, jota johdan, niinkuin olemme suunnitelleet aina välillä ohimennen. Yrityksen toimintaa en ala tässä paljastamaan enempää, koska tämä on ollut vasta ihan puheentasolla sekä uskon tuon olevan pitkällä tulevaisuudessa toistaiseksi. Ja elämä on ihmeellinen, tässä välissä voi tapahtu vielä mitä tahansa, joten en tykkää edes ajatella ääneen vielä näin pitkälle asioita.

Tässä tämänkertaiset ajatukseni.

-Joni Virtanen

perjantai 5. kesäkuuta 2015

viiniä stressiin & lihoamispelkoa

Nyt on ollut taas tosipitkä breikki, etten ole kirjoitellut blogia täälä tai seiskalivessä. Johtunee, että on ollut paljon tekemistä, eikä oikein mitään mainitsemisen arvoista (tässä vaiheessa vielä) onhan tässä kivoja asioita tapahtunut/tapahtumassa! En kuitenkaan halua kertoa niistä vielä. Minusta on tullut ehkä vähän varovainen mitä kirjoitan, ehkä liiankin. Eikä se ole pelkästään hyväjuttu! Jos haluan pitää lukijat tyytyväisenä, niin tulee nyt kuukaudessa tehdä muutama postaus ja kertoa tuoreimmat kuulumiset. Sorry! Yritän jatkossa ryhdistäytyä asiansuhteen. On myös tapahtunut monesti niin, että kun hehkutan jotain kivaa asiaa, niin tapahtuukin jotain ihmeellistä, ettei mikään toteudu. Sitten ketuttaa ja paljon! Joten parempi näin. Mennään päiväkerrallaan  :)

Joskus kirjoitin jokapäivä uuden postauksen, mutta silloin tulikin kerrottua sellaisia asioita, joista olisi pitänyt pitää turpakii. No ei mennä siihen sen enempää. Lupaan tässä ja nyt kirjoittaa useammin ja kertoa piakkoin jänniä juttuja, sekä julkaista tuoretta kuvamateriaalia tapahtumista/asioista, itsestäni jne. Onhan tämä kirjoittaminen loppujenlopuksi ihan sairaan terapeuttista, kun tuossa aiemmin kirjoitin, että olen kyllästynyt tyystin tähän ja siirryn videopäiväkirjaan, mutta eihän siitä tullut mitään...

En tykännyt niin kauheasti siitä kameralle yksin puhumisesta. Olin liian hätäinen, niinkuin yleensä,
hah. Se on yksi sellainen ominaispiirre minussa, jonka toivoisin vähän muuttuvan, koska teen  aivan liian hätäisiä johtopäätöksiä ja päätöksiä ihan yleisesti! Koskien ihan kaikkea. Jos nyt avaan vähän parisuhdettani teille, niin jos riitelemme jostain, niin juurikin tuosta syystä, kun hänen mukaansa sähellän ja sotken kaikki asiat välillä nopeilla päätöksilläni, sitten valitan, miten stressaantunut olen ja mietin mahdollisia seurauksia jälkeenpäin. Ei niin kiva ominaisuus ihmisessä, mutta siitä on mahdollisuus oppia pois tai ainakin lieventää tuota säheltämistä.

Olen tässä yrittänyt harrastaa liikuntaa ja syödä paremmin, eli terveellisemmin, mutta siitä olen lipsunut, sekä yksi paheeni on juoda kotona lasillinen tai pari valkoviiniä auringonpaistaessa partsille ja lievitän niin juuri tuota ainaista stressiäni viinillä sekä joskus siihen päälle vielä suklaata, jota himoitsen eniten tässä kokoajan. Tää on nyt kuitenkin sellainen juttu, että kaikki on tahdonvoimasta kiinni ja pystyn kyllä vielä sellaiseen elämäntyyliin, ettei tule nautittua stressiin sokeripommeja tai ruokkia stressia alkoholilla.

Ehkä olen lipsunut vähän kaikessa sen takia, koska yritän tässä vähän kaikkea yhtäaikaa, kuten lopettaa tupakanpolttoa ja sekin meni pieleen, mutta nyt aloitin uudestaa lakon, tälläkertaa en anna periksi! Kaikki tupakanlopettaneet, sekä sitä yrittäneet tietävät, että näläntunne kasvaa hemmetisti lopettaessa ja tekisi mieli kokoajan syödä, mutta en todellakaan halua tulla lihavaksi sen takia, että lopetan tupakoinnin. On oltava tosi ehdoton ja vahva, kun pystyy tähän kaikkeen samaanaikaan, huoh. Siihen on niin moni pystynyt, että kyllä minäkin pystyn ja ihan helposti...heh.

Tähän on hyvä nyt päättää tältäerää ja jätän aiheita jatkoonkin! Lupasin kirjoittaa aktiivisemmin ja olen itseasiassa kaivannutkin tätä kirjoittamista.


Rakkaudella;

Joni Virtanen